maanantai 23. lokakuuta 2017

FI AVA Hilpi


Tässä hän on! Ensimmäinen valiokoirani <3


Kotikisoissa riitti syytä juhlaan viime viikonloppuna. Neljän startin verran kisailtiin ja mukaan mahtui yksi huippuhypäri ja tuplanolla agiradoilta. Ja voitto ja valioituminen. Voi ihme!

Päivän hyppyrata kyllä oli Hilpin varsinainen taidonnäyte kropan käytöltä varsin haastavilla ratalinjoilla. Huikeat linjat tällä lassiella hankalilla viistohypyillä ja huipennukseksi irtoaminen pitkälti suullisella käskyllä takaakiertoon renkaan jälkeen, niin eipä tullut edes ohjaajalla kiire seuraavalla suoralla! Kääntyypä hän putken sisälläkin oikein taitavasti, kun oli niin hämillään epämääräisestä ohjaajan putkisylkkäristä, niin tästä radasta ei valitettavasti saatu kellotettua aikaa :) Mutta me niin nautitaan hyppyradoista! 

Seuraavalle agiradalle oli hypärin jälkeen aivan huippufiilis. Ja oma tekeminen kun pohjautuu niin pitkälti fiilikseen, niin saatiinkin tästä nolla taisteltua! Lähtönumerolla 2 sai sitten odottaa lähes 40 koiraa ja jännittää, säilyykö ykkössija loppuun asti. Ja se säilyi! Pahoittelut viimeiselle koirakolle, jonka hylkäyksen kohdalla kyllä alkoi melkoinen juhlinta kentän laidalla - olipahan piinaavan pitkän tuntuiset suoritukset noilla viimeisillä huikean hienoilla koirakoilla :) Mutta on tätä hetkeä niin odotettukin ja aika uskomaton olo, kun tästäkin unelmasta vihdoin tuli totta!




Välissä oli viimeisen radan rataantutustuminen ja palkintojenjako, josta siirryttiinkin suoraan taas Hilpin kanssa radalle. Ja näin vapautuneella tunteella on helppo onnistua, Hilpille kunniakierroksena nolla, mikä riitti kisassa sijalle 2.  Toivomme senkin ihmeen joskus tapahtuvan, että kontakteille vakiintuu vielä varma suoritustapa ja -malli treeneistä kisoihin.



Mutta mikäs sen mahtavampaa tuloksellisesti kuin se, että kesäloman jälkeinen kausi ei ole edes puolessa välissä ja meillä on kaksi tuplaa ja yksi valionarvo takataskussa, rankingissa toistaiseksi hyvä sijoitus, eikä sm-nolliakaan puutu kuin kaksi. Aika hienoa meille, joille nollanteko ei todellakaan ole mitään rutiininomaista. Jotenkin on sellainen fiilis, että tästä tulee taas entistä huikeampi harrastusvuosi! Onneksi meillä riittää unelmia, tavoitteita ja treenattavaa tulevaan, Hilpin kanssa kun mikään ei ole mahdotonta.

1 kommentti: