maanantai 23. lokakuuta 2017

FI AVA Hilpi


Tässä hän on! Ensimmäinen valiokoirani <3


Kotikisoissa riitti syytä juhlaan viime viikonloppuna. Neljän startin verran kisailtiin ja mukaan mahtui yksi huippuhypäri ja tuplanolla agiradoilta. Ja voitto ja valioituminen. Voi ihme!

Päivän hyppyrata kyllä oli Hilpin varsinainen taidonnäyte kropan käytöltä varsin haastavilla ratalinjoilla. Huikeat linjat tällä lassiella hankalilla viistohypyillä ja huipennukseksi irtoaminen pitkälti suullisella käskyllä takaakiertoon renkaan jälkeen, niin eipä tullut edes ohjaajalla kiire seuraavalla suoralla! Kääntyypä hän putken sisälläkin oikein taitavasti, kun oli niin hämillään epämääräisestä ohjaajan putkisylkkäristä, niin tästä radasta ei valitettavasti saatu kellotettua aikaa :) Mutta me niin nautitaan hyppyradoista! 

Seuraavalle agiradalle oli hypärin jälkeen aivan huippufiilis. Ja oma tekeminen kun pohjautuu niin pitkälti fiilikseen, niin saatiinkin tästä nolla taisteltua! Lähtönumerolla 2 sai sitten odottaa lähes 40 koiraa ja jännittää, säilyykö ykkössija loppuun asti. Ja se säilyi! Pahoittelut viimeiselle koirakolle, jonka hylkäyksen kohdalla kyllä alkoi melkoinen juhlinta kentän laidalla - olipahan piinaavan pitkän tuntuiset suoritukset noilla viimeisillä huikean hienoilla koirakoilla :) Mutta on tätä hetkeä niin odotettukin ja aika uskomaton olo, kun tästäkin unelmasta vihdoin tuli totta!




Välissä oli viimeisen radan rataantutustuminen ja palkintojenjako, josta siirryttiinkin suoraan taas Hilpin kanssa radalle. Ja näin vapautuneella tunteella on helppo onnistua, Hilpille kunniakierroksena nolla, mikä riitti kisassa sijalle 2.  Toivomme senkin ihmeen joskus tapahtuvan, että kontakteille vakiintuu vielä varma suoritustapa ja -malli treeneistä kisoihin.



Mutta mikäs sen mahtavampaa tuloksellisesti kuin se, että kesäloman jälkeinen kausi ei ole edes puolessa välissä ja meillä on kaksi tuplaa ja yksi valionarvo takataskussa, rankingissa toistaiseksi hyvä sijoitus, eikä sm-nolliakaan puutu kuin kaksi. Aika hienoa meille, joille nollanteko ei todellakaan ole mitään rutiininomaista. Jotenkin on sellainen fiilis, että tästä tulee taas entistä huikeampi harrastusvuosi! Onneksi meillä riittää unelmia, tavoitteita ja treenattavaa tulevaan, Hilpin kanssa kun mikään ei ole mahdotonta.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Inspiraatiota!


Hilpin loppukesä ja syksy on mennyt varsin mukavasti agilityn parissa. Kisoja enemmän on ehkä inspiroineet erilaiset treenit, joissa on keskitytty koiran taitojen kasvattamiseen. Muun muassa erilaisia erotteluja ja suullisia käskyjä on otettu treeniohjelmistoon ja tavoitteena on oppia tekemään aavistuksen suoraviivaisempaa agilitya purkamalla rytmitystä omasta tekemisestä ja lisäämällä työkalupakkiin koiralle itsenäisempää linjojen lukutaitoa ja yksinkertaisiin ohjauksiin tuloja. MM-kisojen virtaavia ratoja on myös päästy testaamaan, kiitos mahtavien isoon kenttään taipuvien treeniolosuhteiden, eikä se maailman kärki sentään liian montaa sekuntia edellä kulje. Mutta laji kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia ja uudet tuulet ovat meillekin kovin tervetulleita!




Nollat ovat meille aina vaan kiven alla kisoissa, vaikka hyviä ratoja on syksyllä juostukin.
Alkusyksyn kohokohtana oli piirinmestaruudet, jotka käytiin tänä vuonna Takkujen kentällä. Yksilökisassa ei piirinmestaruudesta taisteltu, mutta joukkuekisassa sm-joukkueella tehty revanssi tuotti tulosta ja kotiin lähdettiin kultaiset mitalit kaulassa! Virheetöntä suoritusta ei ihan joukkueradallakaan saatu tehtyä, mutta kyllä se vaan on superhienoa jakaa onnistumisen ilo toisten kanssa. Toisten suorituksia jännittäessä se urheiluhenki on kyllä parhaimmillaan!









Piirinmestarit Hilpi, Ihme, Böödi ja Ketku

Muutama kisafilmi vielä:

TamSK 01.10.2017 A (vertailu kisan voittaneisiin) 


Sella on nauttinut elämästä kuten tähänkin asti. Vielä syyskuun lopussa pääsi uimaan järvessä, lokakuussa siirryttiin spa-olosuhteisiin. 


Syksyn poutasäistä on myös iloittu niin tutuilla reiteillä kuin Seitsemisen kansallispuistossakin.