Sivut

maanantai 13. lokakuuta 2014

Me osataan!

Lauantaina kisailtiin lähes naapurissa Tamskin tallilla kolmen startin verran Hilpin kanssa. Jos viime kisoissa fiilis ja varmuus oli vähän hukassa, niin näille radoille saatiin kyllä avuksi se kuuluisa rauha, ja selviydyttiinkin mukavasti Wutrichin Johannan varsin perinteisistä ykkösluokan radoista. Toki esteosaamisen ja ohjauksien (takaaleikkaus, vekkaus!) parantamiseen saatiin taas treeni-ideoita näiltäkin radoilta, mutta hyvän mielen ratoja oli kyllä kaikki. Ja mistä voi olla erityisen ylpeä ohjaajana, niin yhtään rimaa ei tullut alas koko kisoissa - maltoin olla rynnimättä esteille ja luotin koiraan :)

Ennen ratoja otettiinkin taas käyttöön Hilpin kanssa rohkeusravistelut, eli leikin kautta haettiin tsemppiä, mikä tuntui toimivalta ratkaisulta hallikisoihin. Ulkokisoissa ja treeneissä virettä on hyvä ollut pitää matalammalla, mutta halliolosuhteet ovat ehkä vielä sen verran jännittävämmät, että pieni rohkeusapu ei ole haitaksi.

Ensimmäisellä radalla parasta oli keinu, Hilpi kuunteli ja erotti sen puomista! Virheet kerättiin takaaleikkauksista, A:lla tein sen aivan liian myöhään ja kepeillä Hilpi ei sen perään spurttaamista vielä kestänyt. Tulos siis 10 ja joitakin miinussekunteja. Video A-radasta

Toisella radalla alkua tuli pähkäiltyä jokusen kerran, mutta oma ratkaisu tuntui sujuvalta, jospa sitä vähän alkaisi oppia tuota radanlukua Hilpin näkökulmasta :) Rata tuntui tosi hyvältä aina keppien päähän saakka, mutta keppien jälkeen yrittämäni vekkauksen Hilpi luki takaakiertona, mikä ei ollut kyllä eka kerta. Vekkaukset siis treenilistalle ohjaajalle! Hylly alla, niin keskittyminen hieman herpaantui ja keinusta ei tullut varoiteltua tarpeeksi ajoissa ja seurauksena lentokeinu. Hilpi sitten päätti esitellä siinä keinutaitojaan jokusen kerran, joten onnistuneen suorituksen jälkeen poistuttiin radalta pikaisesti. B-rata

Vikaan rataan tutustuessa oli jo kyllä sellainen fiilis, että tämä me selvitetään kunnialla. On mahtava tunne, kun uskaltaa luottaa koiraan ja sen osaamiseen ja kykenee itse pysymään rauhallisena ohjauksessaan. Olisihan meidän meno voinut aavistuksen sähäkämpääkin olla, mutta parempi nyt näin, että ei hosuta. Tältä radalta saatiin hyvän fiiliksen lisäksi myös kisakirjaan ensimmäinen merkintä puhtaasta suorituksesta ajassa -12,59. Ihan ei palkintopallille riittänyt aika, mutta onneksi sijoituksista ei tarvitse vielä kilpaillakaan. Myös kisakaverit Santtu ja Anne tekivät nollan radalta, joten tuloslistalla  on mukava nahkaedustus :)  C-rata



Olipas hyvän mielen kisat, varmasti myös siksi että kisaseura oli kohdillaan! Kisojen jälkeen käytiin vielä vähän esittelemässä uusia kotikulmia Annelle ja Santulle ja otettiin muutamat poseerauskuvat kaveruksista. On nuo nahkat vaan niin ihania ja kauniita koiria <3

"Perhepotretti" :)

nollakoirien poseeraus



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti