keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hilpi 5, Sari 25

Sunnuntain kisoissa keräiltiinkin sitten "vähän" virheitä. Janne Karstunen oli laatinut kyllä ihanan haasteelliset ykkösluokan radat ja kerrankin olin ihan innoissani siitä, että pääsen testaamaan erilaisia ohjauksia kisaradoilla. Noh, jotta homma toimisi, niin pitäisi osata ne ohjaukset. Nyt muutaman päivän jälkeen voi taas vähän objektiivisemmin ratoja tarkastella ja löytää sieltä myös paljon hyvääkin.

Ensimmäinen rata meni aikalailla tunnusteluksi, kun alla taas uusi pohja ja uudet kontaktiesteet. Alkuun olin tyytyväinen, Hilpi kesti hienosti valssin A:lla, mutta sitten piti mennä taas ohjaajan rynnimään muurin jälkeiselle hypylle ja sen seurauksena rima alas. Suoran putken jälkeinen takaaleikkaus onnistui kerrankin sujuvasti, kiitos Hilpin estehakuisuuden. Kepit menevät nyt tällä radalla Hilpin piikkiin, en sitä mielestäni liikaa häiriköinyt niillä, mutta silti oikea väli ei kumma kyllä heti löytynyt. En tiedä pitäisikö laskea positiiviseksi se, että puomi oli hidas eli toisin sanoen Hilpi jopa mietti, että tämä voisi olla se keinu-vaihtoehtokin. Hidas puomi vähän aiheutti keskittymisen herpaantumisen ja unohdin ohjata putkeen, höh. Loppuun onnistuin kuitenkin tekemään ekan kisasylkkärini ikinä, jee! Olisi siihen valssinkin saattanut ehtiä, mutta positiivista se, että tuli sylkkäri edes mieleen :) Tulos siis tältä radalta 15 aikaan -10,54. Etenemäksi tuli kiellosta ja keppikorjauksesta huolimatta 3,71.

Toisessa startissa tein sen typerän virheen, että muutin ohjaussuunnitelmaani vielä rataantutustumisen jälkeen. Radalla oli ainakin kolme ansapaikkaa nopealle koiralle, mutta rataantutustumisessa tiesin virtuaalikoirani osaavan kääntyä ilman kummempia kikkoja ja olevan niin kiltti, ettei rynni eteenpäin väärille hypyille vaan tulee minun liikkeeni mukana. Noh, rataantutustumisen jälkeen aloin sitten epäröidä katsellessani toisen ryhmän tutustumista ja päätinkin sitten mennä sullomaan vastakäännöksiä noihin kohtiin, hassu minä. Ja ajoitushan niissä meni aivan pieleen -> ekalla rima alas ja toiselta kielto, kolmatta en luojan kiitos muistanut tehdä. Noh, positiiviista radalla oli tällä kertaa Hilpin rohkeus, se uskalsi suoran putken jälkeen irrota käskyllä ja kontakteilla ei aikailtu liikaa tällä kertaa. Ja vaikka videolla ei näy, niin kepit oli aika haastavasti suunnattu ja vaativat ohjaajan sivuirtoamista, minkä se kesti loistavasti! Pituuden jälkeisen takaaleikkauksen ajoitus oli myöhässä, mutta onneksi Hilpi pelasti taas ohjaajansa reagoimalla nopeasti myöhäiseen suunnanmuutokseen. Ennen viimeistä estettä jäin vähän jahkailemaan kamalan sylkkäri-poikkarisekoitukseni kanssa ja rima tuli alas. Mutta tämä rata oli kyllä Hilpin näköistä menoa muuten, se ansaitsisi vähän paremman ohjaajan vaan :) Tuloksena tältäkin radalta 15 aikaan -15,98, etenemällä 4,28.



Muistisääntö seuraaviin kisoihin: turhat kikkailut pois ja luotto koiraan kohdilleen!

perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulukoirat

Ensimmäiset jouluposeeraukset joulukortteja varten otettiin jo edellisten lumien aikaan, tosin vähän kiireen saattelemana. Siksipä kuvien joukosta löytyi vain kaksi kelvollista otosta, joilla muutamia sukulaisia ja tuttavia ilahdutettiin.




Joululoman alkajaisiksi hankittiin kotiin ikioma kuusi ensimmäistä kertaa. Hilpistä piparintuoksuiset koristeet olivat varsin houkuttelevia.



Ei joulua ilman agilitya. Aatonaattona käytiin tekemässä kotiläksyjä, sillä edelliset vakkuryhmän treenimme olivat kerrassaan surkuhupaisat. Niin ohjaaja kuin sitä myötä koirakin olivat niin pihalla, että mistään ei tullut mitään. Joten revanssi oli otettava kepeistä ja päällejuoksuista. Päällejuoksut eivät ole todellakaan mitään kaunista katsottavaa, mutta sainpas runtattua ne maagiset viisi päällejuoksua peräkkäin Sellan kanssa molempiin suuntiin ja Hilpinkin kanssa toisinpäin. Hankalat keppikulmat vaativat Hilpillä muistuttelua, mutta saatiin niissäkin nyt onnistumisia palastelun kautta.  Hyvillä mielin siis päästiin joulun viettoon ja tuleviin kisaviikonloppuihin keskittymään.
Koostevideo kotiläksyistä

Joulupäivät on mennyt mukavasti sukuloiden, Sella on avannut innolla paketteja, Hilpi on vielä vähän ihmetellyt tätä jouluhömpöttelyä. Mummolassa on parasta ollut lumi! Pian päästään pulkkailemaankin, jipii!











Kaksi seuraavaa viikonloppua kisaillaan taas Hilpin kanssa agilityssä, ihanan jännittävää!

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Kontaktikotiläksyjä

Hilpin kanssa treenattiin tänään kotiläksyinä kontaktihäiriöitä. Perjantaina monet häiriöt olivat vielä vähän hankalampia, mutta tänään sai keksimällä keksiä, millä saisi sen tekemään virheen. Hilpi oppii virheistä niin nopeasti. Videolla kooste eri häiriöistä ja ei, tähän ei ole leikattu vain onnistuneita suorituksia, vaan kaikki toistot. Onnistumisprosentti siis aika kiva, seuraavaksi täytyy vaan keksiä entistä hassumpia hullutuksia häiriöiksi :) Ja tietysti ottaa häiriöt (tai ainakin ne ohjaukset niistä) rohkeasti mukaan myös radanpätkillä.






Seuraavana projektina otetaan työn alle kontaktien itsenäistäminen. Tällä hetkellä fokus on turhan paljon ohjaajan liikkeessä kun sen pitäisi olla estesuorituksessa ja suuntautua eteenpäin. Meillä kun ei ole tarkoitus antaa hyvitystä kisakumppaneille hitailla kontakteilla ;) Keinu-puomierottelua treenattiin perjantaina myös eikä omilla tutuilla esteillä saatu kyllä virheitä aikaiseksi. Katsotaan kuinka tämän asian suhteen käy, jos päädytään kisaamaan joululomalla.


Sellalla on ollut tällä viikolla vähän erilaiset treenit. Tildan kanssa niillä oli niin lystiä taas kylpemässä keskiviikkona. Hilpi ei voinut juoksujen takia uimiseen osallistua, mutta jotenkin tuntuu, ettei se ole asiasta niin harmissaan :)


Uintikisa





Viikonloppuna on huviteltu lumipalloilla, ihana lumi! Sella on saanut kilpailijan kun Hilpikin on oppinut kopittelemaan.










Lumileikkien jälkeen eväät maistuu.







sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kohtaaminen auringon kanssa

Tänä aamuna pakkasin ihan varuiksi kameran mukaan lenkille, jospa valo riittäisi edes muutamaan kuvaan. Pimeys alkaa jo ahdistaa. Lenkin päätteeksi törmättiin onneksemme harvinaiseen valoilmiöön - aurinko paistoi jopa 10 minuuttia pilvien raosta!




Jotakin taianomaista näkyvissä horisontissa.




Kastepisarat ovat kuin timantteja valon niihin osuessa.



Sininen hetki järvellä.

Löydettiin se aurinko! 

Ihana valo.
Tällä valonpilkahduksella jaksaa taas seuraavat päivät. Olo on onnellinen.

Kaksivuotias Hilpi

Hilpi juhli 4.12. syntymäpäiviään jo toisen kerran. Mitä kaikkea synttärisankarin vuoteen onkaan mahtunut? Kuvat kerratkoot kohokohdat :)


Alkuvuodesta käytiin läpivalaisussa ja Hilpin luusto todettiin kaikkinensa terveeksi, mikä oli tietysti mahtavaa kuulla harrastuskoiran omistajana. Tuo onkin ainut reissu, mitä eläinlääkärille on tarvinut tehdä sitten penturokotusten. Voi kuinka kiitollinen saankaan olla, että koira on viettänyt kaksi ensimmäistä vuottaan täysin terveenä. Toivottavasti tulevatkin vuodet ovat yhtä hyviä tämän asian suhteen.



Kulunut vuosi on myös tehnyt tästä kaksikosta aina vaan läheisemmän toisilleen. Sella ja Hilpi ovat toistensa parhaat kaverit, onnellinen on se koira, jolla on paras kaveri aina rinnalla :)



Kun Hilpi oli vuosi ja muutama kuukausi päälle, aloitettiin myös paljon odotettu keppiharjoittelu Susan Garrettin 2by2-tekniikalla. Sinnikkyyttä tässä tarvittiin, mutta tehty työ on teettänyt tulosta ja Hilpi rakastaa pujottelua(kin). 


kuva (c) Keyword


Kun kaikki esteet alkoi olla hanskassa, tuli myös kisauran aloitus ajankohtaiseksi ajatukseksi. Ennen virallisia lämmiteltiin heinäkuussa agirodussa omalla sisarusjoukkueella, hauskaa!

kuva (c) Keyword

Ensimmäisiin virallisiin kisoihin uskaltauduttiin Hattulassa elokuun lopussa. Loppuvuodesta on testailtu sitten ykkösten ratoja aina silloin tällöin ja onpa kisakirjakin jo korkattu lokakuussa ekalla nollaradalla. Hilpin kanssa kisaaminen on ihan mahtavaa, se tekee parhaansa aina. Vauhtia ja kropan käyttötaitoa siltä ei ainakaan puutu, vapiskaa bordercolliet kun tämä nahka kääntyy ja kiitää :)!


Tämänhetkisestä agilityilosta voidaan kyllä kiittää mahtavia kouluttajia. Vuoden aikana on saatu loisto-oppeja niin Takkujen omilta taitureilta kuin maan ja, ei ehkä ole liioiteltua sanoa, maailman parhaimmilta agilitykouluttajilta Jänesniemeltä ja Leinoselta ja muilta heidän seuraajiltaan. Hilpiä voisi kutsua agilityssä puhdasveriseksi OMD-koiraksi, sillä tällä ideologialla harjoittelu on sopinut sille täydellisesti. 



Kesäkuussa Hilpi pääsi myös näytelmiin ensimmäistä kertaa nuorten luokkaan ja täytti odotukset sielläkin laatuarvostelulla erittäin hyvä. Eipä jää harrastusvalioituminen ainakaan näyttelytuloksesta kiinni!  Ja sitä paitsi Hilpi tykkää esiintyä, joten voidaan me kehässä pyörähtää tulevaisuudessakin sopivan tilaisuuden tullen.

kuva (c) Keyword


Kesän 2014 suurta riemua koettiin myös siitä, että Hilpi oppi vihdoin vapaaehtoisesti uimaan :)



Kohokohtia on myös olleet kaikki kohtaamiset kivojen kavereiden kanssa. Hilpi ei ole mikään suuren ystäväpiirin haalija, mutta onnellinen hyvistä juoksukavereista ja kilteistä tutuista koirista. 

Kyllä mä näistä mun sisaruksistakin ihan tykkään. (kuva (c) Keyword)

Jujun kanssa me juostaan aina ihan sata lasissa.

Lilyn ja Gabbyn kanssa meillä on tällainen oma neljän koiran jengi. 

Tilda on mun paras retuutuskaveri, siitä saa kiinni niin helposti!
Loppuvodesta Hilpi on saanut myös entistä mukavammat puitteet arjelleen, kun muutettiin lähemmäs metsiä. Kotiutuminen on tytöillä vienyt aikansa, mutta nyt uudessa kodissa viihdytään jo hyvin. Ja lenkeillä vielä paremmin, kun on tilaa ja rauhaa liikkua.



Meillä on ollut kyllä niin kiva vuosi taas takana. Hilpi on huipputyyppi, kakkunsa ansainnut :)

Kiva mamma kun askartelit mulle tän lahjan, vaikka se kestikin ehjänä vain yhdet treenit. 


Mahtuiskohan tää suuhun kerralla, niin ei tarvis muille jättää?




Vielä lenkin lomassa otetut synttäriposeeraukset: