sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Ihana aamu!

Ei voi olla kauniimpaa, kun syksyn ensimmäiset huurrekelit ja auringonpaiste. Täydellistä.



Mami, mulla on vähän kymä...





Nämä saalishajut saavat Sellan ihan sekaisin!

Tuolla jossain se sisko menee...
Sella, ei saa enää mennä! Mami kielsi!













Höh, joko leikki loppui?


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Treenailua, polskimista ja Hilpin kisauran avaus :)

Meidän viikko on kulunut seuraavanlaisissa merkeissä:

Ruska-aika on nyt kauneimmillaan ja puistolenkit ovat kyllä näillä keleillä ihania.




Aina ei mahdu kuvaan kokonaan.

Torstaina käytiin vähän treenailemassa tekniikkapätkiä hallilla Jennyn ja shelttien kanssa. Sella oli supervarma ja sillä oli hauskaa, se kyllä tekee oikein huonommallakin ohjauksella. Hilpillä oli myös hauskaa, vaikka vähän turhan kiirekin välillä :) 



Lauantaina Tristan ja omistaja tulivat hakemaan meidät mukaansa Tampereen koirauimalaan. Sella sai jutun juuresta aika pian kiinni ja meni reippaasti omin avuinkin altaaseen ja uiskenteli verkkaiseen tahtiin ympäri allasta. Välillä näytti siltä, kuin se olisi vaan kellunut siellä :) Eli ensi kerralla pienemmät liivit päälle, jotta saa tehdä vähän enemmän töitä uidessaan.






Hilpille sen sijaan reissu oli enemmänkin koettelemus, alkaen jo alkusuihkutuksesta (eipä tullut mieleen, ettei tuo tyyppi ole koskaan suihkussa aikaisemmin käynyt). Altaaseen sekin kuitenkin saatiin ja alkushokin jälkeen alkoivat takajalatkin polskia. Hilpi kävi yhteensä kolme kertaa altaassa, itsenäistä uintia saadaan vielä odottaa kuitenkin tovin :) 







Sella opetti tottakai pienemmälleen myös sen, kuinka hauskaa on juosta ympäri allasta ja haukkua, kun kaveri on uimassa. 

Saatiin uintikaveruksista muutama kimppakuvakin otettua.


Ää, Trsitan roiskii!


Tänään suunnattiin sitten tekemään hyväntekeväisyyttä Takkujen kentälle. Kyseessä oli Mäkelöille järjestetyt hyväntekeväisyysepikset ja päätimme mekin antaa kortemme kekoon kisailemalla Hilpin kanssa putkiluokassa. Kisapaikalla vähän suu loksahti auki, kun siellä odottikin Huittisen Harrin laatima 18 esteen rata suorine putkineen. Hiippa on tehnyt ehkä 6 estettä putkeen tähän mennessä, joten rataan tutustuessani yritinkin kovasti mietiskellä, millaisissa pätkissä juttua suorittaisin. Osaanottajia oli rimallisessa putkiluokassa yli 50, joten jokunen tovi saatiin omaa vuoroa odotella ja päästiinkin hyvin harjoittelemaan kisapaikalla käyttäytymistä. Hilpi oli melko nätisti alkukuohuntansa jälkeen ja sen kanssa oli varsin leppoista odotella pääsyä radalle. Ja hyvällä fiiliksellä matkaan lähdettiinkin. Hilpi oli koko jutusta niin innoissaan, että kaikki 18 estettä menikin aivan hujauksessa ja vielä täsmälleen oikeassa järjestyksessä. Minä sen kun yritin pysytellä perässä ;). Avattiin siis kisaura melkoisen komeasti nollalla! Vieläkin ällistyttää se, että Hilpi todella keskittyi täysillä tekemiseen eikä ottanut minkäänlaista häiriötä mistään ympärillä olevasta, vaikka koskaan ei ole vastaavissa olosuhteissa agilitya tehty. Hilkulla oli jopa palkintopallisija, lopullinen sijoitus oli 6/51 ja viisi parasta palkittiin. Miten hienoa, tuo kakara on kyllä ihan liekeissä! 


Kisavideokin saatiin, kiitos siitä Tanjalle. Ja putkijarruja vissiin treenaillaan seuraavaksi :)


Onpas kiva viikonloppu takana päin! Ensi viikolla sitten ohjelmassa muun muassa syyslomailua. 

tiistai 8. lokakuuta 2013

Energiaa syksyyn auringosta ja pentuesisaruksista

Viime päivinä on päästy nauttimaan mitä ihanimmista syyssäistä. Metsäretkiä on tullut tehtyä useampia niin Hervantaan kuin Haralanharjulle. Ihana aurinko!

Suolijärven polkujen varsilta:




Sella on ihan timanttia :)


Ja kännykkäpotretit Haralanharjulta Kangasalta:



Kuluneen viikon ehdoton kohokohta oli matka Siuntioon Hilpin synnyinseuduille tapaamaan siskoa ja veljeä. Keyword-kokoontumisajot olivat kyllä huippuhauskat, Tenhon, Ginin ja Hilpin muodostama trio on kyllä aika mahtava. Kymmenkuiset kaverit juoksivat minkä jaloistaan pääsivät, poseerasivat kameralle hienosti, tokoilivat keskittyneesti pitkän tunnin ja vielä löysivät esineitäkin metsästä. Näistä kavereista ei kyllä potkua puutu! Reissusta saatiin muistoksi myös ihania kuvia, näistä tulee niin hyvä mieli (kuvaajana Timo Vallius, joukossa muutama oma kuva).


Silakka-Hilpi, sukua whippetille?


Ottakaa kiinni jos saatte!


Kieli poskella mennään!



Tyypeillä on aika kivaa.



Otetaan veljestä mittaa...

Tokokoulutus oli myös tosi kiva ja tuli kyllä tarpeeseen. Hilpistä saisi kyllä oikein pätevän tokokoiran, sillä riittää motivaatiota ja moottoria kaikenlaiseen tekemiseen. Ehdittiin käydä koulutuksessa läpi melkein kaikkien alokasluokan liikkeiden alkeita ja vähän avointakin. Ohjaaja oli taas yllättäin vähän ongelmissa palkkauksiensa kanssa (ajoitus, sijainti), mutta kunhan saisi nämä jutut kuntoon, niin päästäisiin kivasti alkuun näillä ideoilla. 


 Ohjaaja yrittää kuunnella oikein tarkasti, jotta oppisi jotakin :)



 Hilpin virettä on helppo pitää yllä, irrotuksen kanssa välillä on vähän tottelemattomuutta :)


Perusasentoa pitäisi nyt lähteä työstämään huolella. Toistaiseksi ainakin Hiipu tulee sivulle takaa kiertäen, se kun on siitä niin hauskaa. Tämä helposti vetää asentoa vinompaan, mutta katsotaan, jospa vasemmasta kädestä ja koiran vaemmalta puolelta tuleva palkka auttaisi suoruuteen.


 Seuraamispaikkaa treenailtiin imuttamalla, nami maistuu kyllä.


Noudon alkeita tehtiin lelulla. Vauhtia tästä liikkeestä ei puutu ainakaan, palautusosoitekin on aina oikea.





Hilpin bravuuri on liikkeestä maahanmeno,se on alunperin opetettu kosketuskepillä ja siksi se on varmaan niin kiva juttu. Palkkauksen oikea-aikaisuuteen pitäisi keskittyä, Hilpi kun menee maahan nopeasti ja nousee sieltä myös yhtä nopeasti :)


Tehtiin myös Hilpin eka tokoluoksetulo, ilman loppuasentoa kylläkin. Valitsin nyt käskyksi tänne ja se saa tarkoittaa eteentuloa, joita ruvetaan nyt harjoittelemaan.

Lepotauon jälkeen suunnattiin vielä lähimetsään esineruutua tekemään. Hilpi löysi kyllä oman rottansa ja toisella kerralla ei enää edes epäröinyt sen tuomisessakaan. Olisi kyllä hurjan hauskaa harrastella kaikenlaista tuon elohiiren kanssa, jos vain aika riittäisi. Tehdään nyt sen mukaan, mitä ehditään ja mikä tuntuu kivalta.

Hilpi, Tenho ja Gini

Hilpi 10 kk


Vaikka reissussa oli kivaa, niin Sellaa taisi olla ja hiukan ikävä.


Tapahtumarikas päivä teki kyllä tehtävänsä ja eilinen meni Hilpillä vielä aika pitkälti torkkuessa, mitä nyt yksi valokuvakehys sai hieman hammasta päivän aikana. Tänä aamuna tiesin kuitenkin energiaa taas piisaavan, mutta seuraavanlaisella varustelulla saatiin päivän touhukiintiö täytettyä ilman tihutöitä (aamut menevät oikein rattoisasti näitä täytellessä ja levitellessä):


On tuo Hilpi vaan kaikkinensa niin mainio tapaus, eipä ole tarvinnut koskaan katua sen hankintaa. Ja Sellakin tuntuu tykkäävän, niin mikäs sen parempaa :) Nyt sadetakit päälle ja lätäköihin loikkimaan!